Auttikönkään Muinaismarkkinat

31/12/2023

Hyvää Uutta Vuotta 2024!

22/10/2023

Hyvää isovanhempien päivää!

Suomen murteissa vanhimmat omaperäiset nimitykset isoisälle ovat äijä ja ukko sekä näistä johdetut ukki, ukko, äijä, äijö ja äiji. Taata on lasten kieltä tai mahdollisesti slaavilaista alkuperää. Pappa ja vaari on lainattu isää tarkoittavina ruotsalaisilta. Niiden merkitys on muuttunut isoisää tarkoittavaksi. Merkityksen siirtymisen syynä on luultavasti se, että perheessä lapset ovat ruvenneet puhuttelemaan isovanhempia samoin kuin he ovat kuulleet omien vanhempiensa näitä puhuttelevan.

Itämerensuomalaisissa kielissä vanha isoäidin nimitys on ollut ämmä. Ruotsista on lainattu mormor, josta on johdettu paljon erilaisia muotoja: mummo, mummi, mummu, muori, mamma ja niin edelleen. Kun vaarin ja mummon tapaiset uudemmat isovanhempien nimitykset ovat yleistyneet, niin ukon ja ämmän kaltaiset vanhemmat sanat ovat saaneet huonontavia merkityksiä ja niiden käyttö sukulaistermeinä on vähentynyt.

Isovanhempien päivä löytyy myös Taivaannaulan uusimmasta kansanperinnekalenterista. Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaulan toiminnan jatkumista. Kalenteri verkkokaupassamme: https://kauppa.taivaannaula.org/tuote/taivaannaulan-perinnekalenteri-2024-lasten-ja-nuorten-tyot/

Kirjoituksen lähteenä Maila Vehmaskosken artikkeli Kielikellossa: https://www.kielikello.fi/-/aijat-ja-ammat-vaarit-ja-muorit-isovanhempien-nimitykset-suomen-murteissa

Kuvassa Aina Dahlström (o.s. Dyberg) sylissään tyttärentyttärensä Airi Anna Mari (Muru) Teirivaara. Rantasalmi 1929. Pielisen museo, Creative Commons BY 4.0.

02/09/2023

Auttikönkään luontokohde mukava retkikohde, kahdeksan kilometrin päässä Wanha Autti Camping toivottaa lämpimästi tervetulleeksi majoittumaan!

Auttikönkään luontopolku on maastoltaan vaihteleva ja paikoin vaativa. Kohteessa toimii myös pirttikahvila ja metsätyövälinenäyttely.

07/04/2023

Pääsiäisenä ennen muinoin

Kiirastorstaina pihamaalta karkotettiin pahansuopia voimia edustanut »kiira». Pihamaan puhdistuksessa käytettiin tulta, katajaa, tervaa ja kiliseviä lehmänkelloja, jotka saivat »pahat henget pakenemaan seudulta». Joillakin alueilla menojen tarkoituksena sanottiin olevan vaarallisten käärmeiden karkotus pihapiiristä.

Hankasalmelta tallennetun tiedon mukaan isäntä raahasi kiirastorstaina perässään palavaa tervatuokkosta pihan ympäri. Hän kulki pihan kahdesti myötä- ja kerran vastapäivään. Toinen mies käveli perässä ja löi leppäsellä vitsalla tuohista ja huuteli samalla »Kits kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle!»

Pihapiiriä puhdistettiin myös rautaesineillä. Taloa saattoi kiertää isäntä kirveen kanssa tai emäntä yllään kaikki talon rautaesineet: keritsimet, hiilipihdit, sirpit, puukot ja pärepihdit. Pohjois-Savossa kiiraa karkotettaessa saatettiin juosta talon tai navetan ympäri lehmänkello kaulassa. Kyseessä oli siis kotipiirin puhdistaminen äänen, tulen, raudan, tervan ja muiden suojaavien asioiden avulla.

Kiirastorstain tapojen on tulkittu olevan kansanomainen muoto katolilaisesta synteja puhdistavasta rituaalista. Tavoissa voi nähdä myös yhtäläisyyksiä slaavilaisten ja balttilaisten kansojen kevätperinteisiin, joissa vanhan talven symboli poltetaan tai karkotetaan kevään tieltä.

Kansan keskuudessa kiirastorstai on ollut yleisemminkin puhdistamispäivä. Karjalaiset ja hämäläiset tekivät kiirastorstaina suursiivouksen, jossa joka nurkka pestiin ja siistittiin. Samaten risaiset ja likaiset vaatteet poistettiin käytöstä. Päivää pidettiin vuoden otollisimpana päivänä parran, tukan ja kynsien leikkaamiseen sekä polttopäreiden kaatamiseen.

Kuva: Takalon Kaisa karkottaa kiiraa kiirastorstaina vetämällä savuavaa kelkkaa. Samuli Paulaharjun kuva vuosien 1907-1923 väliltä. Museovirasto, Creative Commons BY 4.0.

06/02/2022

Korouoma sijaitsee vain puolen tunnin matkan päässä Wanha Autti Camping alueelta. Tervetuloa!

Korouoman kanjonissa ei uskoisi olevansa Suomessa. Päiväretkellä voi hetkessä nähdä useita valtavia, jäätyneitä vesiputouksia, joista korkein on 60-metrinen ja yksi huskynsilmien sininen.

13/12/2021

Välähdyksiä Harjun perinnemaisematilan luonnosta ja maisemista vuoden 2021 ajalta.Glimpses of Harju biodiversity farm's nature and landscape during 2021.Kuva...