Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen
Vammaisuus sopii kaikille - täydellisyyden häirintää
10.10. - 31.10.2019
Mikkelin pääkirjasto, Mikkeli-Sali 2. Pääovella luiska, sisällä hissi sekä esteetön WC. Avoinna ma - to 10 - 20, pe 10 - 18, la 9 - 15
Jenni-Juulia paikalla ja köyhyysneulontaa pe 18.10. Vammaisselittäminen on sortava rakenne, jonka kuulee useimmiten tokaisuna: ”Kaikkihan me olemme jollain
tavalla
vammaisia”. Kukaan teistä tuskin on normaali, m***a se on eri asia. Lause kuulostaa korvissani kulttuuriselta omimiselta, koska tulen perheestä, jossa on isän puolella neljä sukupolvea näkövammaisia ja äidin puolella neljä sukupolvea haurasluisia ihmisiä. Nykyaikainen vammaiskäsitys sulkee ulkopuolelleen melko paljon ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia
kehon muuttumisesta, rikkoutumisesta tai kutistumisesta, m***a ei välttämättä - ja onneksi - lainkaan syrjinnästä,
ulkopuolisuudesta, köyhyydestä tai väkivallasta, jotka taas ovat useimpien alkuperäisvammaisten todellisuutta. Meidän, joilla on vammaispalvelun ompelemat kustannuspaikat jo potkuhousujen polvissa. Science fictionissa ennustetaan, että teknisesti edistyneet yhteiskunnat kykenevät tulevaisuudessa poistamaan
vammaisuuden. Meille uskotellaan, ettei kukaan haluaisi olla vammainen tai synnyttää vammaista lasta, jos kyse
olisi valittavissa olevasta asiasta. Vammaisuus herättää kauhua ja torjuntaa. Ilmiönä se syntyy kuitenkin vasta
sosiaalisissa suhteissa, ympäristön ja yhteisön reaktioista toimintarajoitteisiin. Vammaisuus on pikantti osa luonnon
monimuotoisuutta. Se ei häviä kehoa tai geenejä manipuloimalla. Yksilöön kajoaminen ei poista syrjintää. Näyttely sisältää lyhytelokuvia, performanssitaltiointeja, installaatioita ja tekstiiliveistoksia. Tule ajamaan kultaisessa
pyörätuolikarusellissa, kuuntelemaan mistä 83-vuotias CP-vammainen mummo räppää ja katsomaan, miltä köyhän
ihmisen ajatukset näyttävät. Ruuduilla pyörivät mm. lyhytelokuva näkövammaisesta paralympialaisurheilija Ronja
Ojasta, joka unelmoi viittomakielentulkin ammatista sekä Pisa Robotic Film -festivaaleilla parhaasta käsikirjoituksesta
palkittu tarina puolustajarobotista vammaisille ja vanhuksille. Esillä on myös Nurmijärven uutisissa törkytaiteeksi
tituleerattu buffet kattaus vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Teosten poliittisuus liittyy huoleen, että fyysisesti ja taloudellisesti etuoikeutetut ihmiset eivät enää pidä tarpeellisena opetella yhteisöllisyyteen ja vastavuoroisuuteen perustuvia selviytymiskeinoja. Olemme muutaman vuoden päässä geenisaksilla muokattavien designvauvojen aikakaudesta, jolloin täydellisyyden tavoittelun voi aloittaa jo kohdussa. Vammaispoliittisessa taiteessa pelottavinta on haastaa tahoja, joista on monin tavoin riippuvainen. Jännitettä lisää
teosten suhde aikaan. Hehkutan yhteiskunnassa patologisoidun ilmiön hulluimpia ja parhaimpia puolia samaan
aikaan kun leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme. Vammaiskuvaus on lähes aina fyysisesti etuoikeutettujen ihmisten tuottamaa ja kertoo kuvitelmasta, millaista olisi
olla vammainen tai vammautua. Toistuessaan stereotyyppiset fantasiat vaikuttavat myös meidän vammaisten
ihmisten käsityksiin itsestämme ja tukahduttavat alkuperäisvammaisten tarinoita ja kuvastoa arvostettavasta ja
luovasta tavasta elää ja toimia toisin. Meillä syntymävammaisilla ei ole kehossamme aistia, joka jatkuvasti tarkkailisi, miten eroamme muista ihmisistä.Ulkoa asetetun anomalian kyseenalaistaminen on identiteetin kannalta tärkeää. Tulevaisuuden hybridisessä, ihmisistä, kyborgeista ja roboteista koostuvassa maailmassa on toivottavasti enemmän tilaa uusille elämisen, osallistumisen ja työn tekemisen muodoille. Toisin sanoen - vaihtoehtoisille tavoille olla ihminen. Lisätietoja: P. 050-3456934 tai [email protected]
www.jenni-juulia.com,
Instagram: Instagram: jennijuuliawallinheimoheimonen
Näyttelyn teosten syntyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus 2015 sekä 2019 ja Koneen Säätiö 2016 ja 2017.
