18/11/2023
Tontut kurkkii, joulu tulee!
Vuokrattavat juhla- ja saunatilat. Villa Vienna ja Karjalasta tuotu kelopuu luovat Hietasaareen miljöön, joka henkii niin uutta kuin vanhaa aikaa. K. Inha.
Osoite
Vaaskiventie 12
Oulu
90510
Puhelin
Nettisivu
Hälytykset
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Villa Viena :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Ota Yhteyttä Yritys
Lähetä viesti Villa Viena :lle:
Oikopolut
Jaa
Kategoria
Villa Vienna ja kalevalainen idylli
Hietasaaren Villa Viennassa kantele soi ja runo puhuu niin 2000-luvun henkeä kuin myyttistä perimää. Villa Vienna ja Karjalasta tuotu kelopuu luovat Hietasaareen miljöön, joka henkii niin uutta kuin vanhaa aikaa. Vanhan karjalaisen perinteen mukaan vieraat ovat aina tervetulleita. Vienan Karjala on tunnettu rikkaasta runonlauluperinteestään, runonlaulajistaan ja runokylistään, ja näillä on ollut merkittävä asema suomalaisen kansallisen identiteetin rakentajana. Pääosa kansalliseepoksemme Kalevalan runoista on kerätty Vienasta. Edelleen Vienalla on merkittävä asemansa alueena, josta on löydettävissä jotakin, jota pidetään alkuperäisenä suomalaisuutena. Vienan Karjalasta hakivat aikanaan taiteen ja kulttuurin saralla inspiraatioita muun muassa Elias Lönnrot, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Samuli Paulaharju ja I. K. Inha. Suomalaisuuden kuvitteelliset taustat ja muinainen myyttinen suomalaisuus puhuttelevat edelleen: tätä kulttuuria varten on Villa Vienna vuokrattavine asuinsijoineen ja sen erilaisine tapahtumineen. Otson mökissä koet luonnon salamyhkäiset voimat, Annikin kamarissa mieli lepää ja kauneus puhuttelee, Ilmarisen kamarissa ideat syttyvät ja visiot vahvistuvat. Sampon salissa ja saunassa mieli lepää ja voimat vetreytyvät. Tapion tallin asukit puhuvat omaa salattua kieltään ja Virvan ja Loimun ytimessä kipunoivat elämäneliksiirit. Villa Viennan hirsinen asuinympäristö tarjoaa vierailijoille vanhan ajan karjalaista henkeä, luonnon rauhaa ja virkistäviä aktiviteetteja. Villa Viennassa heräävät sankaritarinat. Tervetuloa! Mökit: Annikin kamari Kalevalassa Annikki on Ilmarisen sisar. Annikin juuret löytyvät vihreäviittaisesta Neitsyt Marian äidistä, Pyhästä Annasta, josta kehittyi m***a hellittelynimeä, kuten Annikki, metsän emäntä, Tapion piika ja Päivölän miniä. Annikin nimi toistuu vanhoissa metsämiesten loitsuissa ja karjan luvuissa. Villa Viennan Annikki, ihana neito, luo kodikasta estetiikkaa. Annikki saa muun muassa selvitettyä Väinämöisen Pohjolaa kohti suuntautuvan purjehduksen tarkoituksen. Hän myös lämmittää Ilmariselle mystisen kosiosaunan. ”Annikki hyväniminen, yön tytti, hämärän neiti, pitkän puhtehen pitäjä, aamun valvoja varainen, joutui sotkut sotkemassa, vaattehet viruttamassa päässä portahan punaisen, laajan laiturin laella, nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen.” (Toinen runo?) Ilmarisen kamari Annikin veli, Seppo Ilmarinen, tunnetaan taivaankannen takojana. Tarustoissa Iro-neidon synnyttämä seppäsankari on raudan keksijä ja alkutulen iskijä. Ilmarinen takoi ihmeellisen kojeen, Sammon, jota hän tarvitsi Louhen tyttären, Pohjan neidon kosinnassa. Pian vietetäänkin Ilmarisen ja Pohjolan neidon häitä. Neito kuolee kuitenkin Kullervon koston uhrina ja Ilmarinen takoo itselleen Kultaisen naisen. Seppo osallistuu myös Sammon ryöstöön Väinämöisen ja Lemminkäisen kanssa. ”Sinä, seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen, lähe neittä noutamahan, päätä kassa katsomahan! Kun saatat takoa sammon, kirjokannen kirjaella, niin saat neion palkastasi, työstäsi tytön ihanan." (Kymmenes runo?) Sampon sali ja sauna Kalevalassa Sampo kuvataan ihmemyllynä, joka on onnen ja rikkauden lähde. Sampolta on saatu soittoneuvoja ja se on nähty jopa maailman patsaana. ”Tule nyt löylyhyn, jumala, Iso ilman, lämpimähän. Tekemähän terveyttä, rauhoa rakentamahan. Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyhät saastat sammuttele, lyötä maahan liika löyly, Paha löyly pois lähetä, Ettei polta poikiasi, Turmele tekemisiäsi.” (VL 208-217) Otson mökki Otso omaa metsän tuoksun ja metsän salat. Otsolla onkin karhun voimat ja metsän kuninkuus. Rakkaalla lapsella on m***a nimeä hellittelyä. Kantelettaren sanoin: ”Ohtoseni, ainoiseni, mesikämmen kaunoiseni. Otsoseni, lintuseni, mesikämmen kääröseni, metsän otsonen omena.” Otson mökki takaa maittavat unet ja voimallisen kokemuksen luonnosta. Tulisijat Virva ja Loimu Tapion talli hevosille Tapio on personoitu haltijaolento. On loitsuja metsäonnen saamiseksi: ”Mielly, metsä, kostu, korpi, taivu ainoinen Tapiola.”
