17/10/2022
RATAMESTARIN EPILOGI
Sorry, the route clerc’s epiloque in Finnish only. I bet Google translate makes a good fun out of this ;)
Ohrakierre 2022 on ajettu ja tässä ratamestarin ajatuksia tulosliuskojen, kisapäivän havaintojen ja purkureissun jälkien ihmettelyjen perusteella. Järjestys SM / NEZ -luokan mukaan. B ajoi kaikki samat alueet m***a kävi Onnenvuoren soramontulla heti ensimmäisenä lähdön jälkeen. C-luokka ajoi pelkän Taruksen.
EVON RATA
Alkuun klassinen vauhti-ilottelu Evon vanhalla ralliradalla. Viimeksi ajettu harkkarissa syksyllä 2019 jolloin mentiin 5000 ja 10000 kartoilla. Nyt simppeli viiva 10000 kartoilla käyttäen kaikki perinteiset koukut, osa tosin ilman lappua tällä kertaa. Mukaan oli saatu ilahduttava määrä uuttakin uraa. Asemia oli viljelty aika säästäväisesti ja eroja taisi syntyä lähinnä ohi ajettujen paikkailuista kun jatko ei käynyt ja joutui palaamaan. Pari nollasuoritustakin nähtiin SM:ssä ajoittaisesta liukkaudesta huolimatta, joten ratamestari voi olla tyytyväinen pyynteihin.
B:llä oli jaksolle oma viiva joka meni risteykset eri tavalla eikä käynyt pehmeimpiä paikkoja SM:n hännässä. Olihan siellä hieman omaakin jälkeä, m***a ilman asemia. Nopein suoritus -78, eli pyyntiä olisi voinut vähän pienentääkin. Kiitokset Mikalle käyttöluvasta ja Ekille asematoimista!
SUOMELA
Heinää kaadettiin ja puita pujoteltiin täällä viimeksi 2020 harkkarissa, tosin urat ajettiin / niitettiin tällä kertaa täysin uusiksi pysyen alueen kovapintaisimmilla osilla. Viiva oli tarkka m***a selkeä, sama SM:lle ja B:lle. Asemat olivat harvassa. Tähän ei käytetty paljoa panoksia koska jos kisaviikolle olisi tullut useampi rankkasadepäivä niin tämän päälle olisi jouduttu vetämään ruksit. Jos joku ihmetteli ylimääräistä kylttikeppiä juuri ennen AT:lle kääntymistä ja JATia niin ne olivat siinä siksi että nolla olisi tarpeen tullen saanut viitoituksella koko pyörityksen ohitettua – onneksi ei tarvinnut.
Aikapisteissä SM:n kärki tuli jakson n. 45 sekunnin tappiolla, B:ssä n. 150 sekunnin. SM:nkin ihanne oli ajettavissa ja ratamestari kellotti -4 sec uria auki ajaessaan, m***a toki kisatilanteen liikenne varmasti verotti vauhtia. Täällä oli myös kisan ensimmäinen ”sinkkukyltti” 07. Ratamestarin veikkaukset kisan top-10 kyltiksi olivat siis näitä 0-alkuisia, tämän 07:n ollessa siis ”seitsemänneksi paras”. Tämä toimikin varsin mallikkaasti vaikka samantapaista jekkua oli aiemminkin harkkareissa harjoitettu. Kiitos Suomelan asukkaat Timo & Antti myötämielisestä suhtautumisesta tapahtumaan.
TARUS (1)
Monen mielessä varmasti kilpailun ratkaisualue etukäteen ajateltuna. Tulo-JATilla oli jännitystä ilmassa kaikilla luokilla. Panssariprikaatin ja SPEKin alueilla oli viimeksi ajettu syksyllä 1994 Vääksyn UA:n Jenkka-Syherössä. Kartta oli piirretty uusiksi ilmakuvan perusteella ja siihen oli merkattu vain selkeimmät urat. Panssariprikaatin ajoleiri kisaviikolla vaikutti jonkin verran urastoon, onneksi lähinnä pääteihin, jotka olivat pehmenneet raskaan PV:n kaluston alla varsin merkittävästi.
C:n ja SM:n ensimmäinen jakso keskittyi alueen pohjoispäähän. SM kävi eteläpään männikössä vain kääntymässä hakemassa leiman ja yhden sinkkukyltin (04) tolpalta lipputankojen takaa. Tämä löydettiin yllättävän hyvin, samoin kuin 08 ja 06. Kaikkiin näihin C polki harhajälkiä edestä, toki käyden osan niistä sitten toisesta tulosuunnasta. SM:n viimeisellä kuvalla taka-oikeaan jemmattu 03 aiheutti ongelmia useammalle parille. Tähänkin C oli ajanut edestä ohi jäljet. Pohjoispään 32 toimi tällä jaksolla yllättävän hyvin vaikka se ei ollut varsinaisesti tarkoitettu haastavaksi. Kaikki 3 uraa (kuva) joista keskimmäisellä tämä lappu oli näkyivät samalla karttalehdellä toisessa karttapohjassa. Alueen raja on ison metsän raja. Olisiko tässäkin C:n ura ollut osasyyllinen, koska C käytti urista vain vasemmanpuoleista.
B-luokka ajoi Taruksella vain yhden jakson johon oli mahdutettu kaikki parhaat palat. B:n (ja toki myös C:n) kartoissa oli näkyvissä merkittävästi enemmän urastoa kuin SM:llä, m***a silti pimenevän illan tuoma lisähaaste painoi B-luokan ajat turhankin paljon miinukselle 20 kmh pyynnillä. 40 minuutin jaksolta ei kukaan selvinnyt pois alle tunnissa, joten tähän olisi ehkä riittänyt lyhempikin viiva. C-luokassa 4 paria ajoi lähes täydellisillä kartoilla n. 16 kmh pyynnillä (ajoilla toki) alle 10 minuutin myöhillä, toisilla kesti sitten vähän kauemmin. SM:lle pyynti oli 22 kmh joka oli tarkoituksella mahdollinen jotta NEZiläisille saatiin riittävästi aikaa harrastaa. Viiva meni paljon aukolla tyhjän päällä joten oli etukäteen tiedossa ettei ”taidolla nollille” pääse kukaan matkaan tullessa väkisin heittoa. Kolme paria ajoi alle minuutin aikavirheillä m***a kukaan ei nollilla, joten juuri näinhän siinä kävi.
TARUS (2)
SM ja C luokkia hemmoteltiin vielä toisella jaksolla, joka keskittyi enemmän kiitoradan maastoon ja eteläpäähän. Pyynnit olivat samat kuin edellisellä ja C-luokkalaisilla alueen tuleminen tutuksi näkyi ajoissa. Nyt jo 6 paria pääsi alle 10 minuutin päähän ihanteesta. SM:ssä tilanne meni toisinpäin, eli nyt myöhäminuutteja tuli kaikille. NEZille alueella laskeutui jo pimeä, mikä hidasti suunnistusta merkittävästi.
Varsinaisia pahoja kylttejä tällä jaksolla ei ollut ja kyse oli enemmänkin siitä kuinka paljon aikaa kului oikealle perusteelle suunnistamiseen maastossa, joissa pystyi ajamaan käytännössä mistä vain. 09:n suhteen heräteltiin toiveita, m***a kosteassa kelissä takauran heinään painui niin selkeä kuraura että se kelpasi valtaosalle. 14 kyltti kiitoradan puskan varressa tiedettiin hyväksi ja se puuttuikin useammalta parilta. Kyltti 49 kiitoradan pohjoispäässä oli muuten täsmälleen samalla paikalla kuin syksyllä 94 ja SM lähestyi sitä aivan samaan tapaan kuin silloin (C lähestyi toisesta suunnasta). C-luokalla oli tällä jaksolla muuten vain 3 pisteväliä, m***a yhdellä niistä oli mittaa peräti 3,4 km ja korttiin tuli ihannesuorituksella 10 merkintää yhdeltä pisteväliltä.
Kiitokset Taruksen suhteen Metsähallitus, Panssariprikaati, SPEK, alueenhoitaja ja Rinkisille kiitokset asematoiminnasta!
MAAKESKI
C ja B suuntasivat Tarukselta Padasjoen kautta maaliin SM:n jatkaessa Maakesken sora-alueille. Myös nämä alueet olivat ”tuttuja” 94 Jenkka Syherössä mukana olleille. Ensimmäinen alue AT:n jälkeen oli lenkkien kuittailua ja oikeastaan koko alkupuolikas oli pohjustusta sinkkukyltille 01, eli ratamestarin mielestä kisan parhaalle lapulle. Pieni pyörähdys tyhjän päällä selkeän perusteen (yksittäinen kuusi) lähellä ilman kuittaava kylttiä taisi saada monet epäilemään puun ”aitoutta” ja poistumistielle siitä täyden mitan (n. 70 m) ajamisen sijaan kelpuutettiin puolestavälistä löytynyt ensimmäinen exit.
Toinen puolikas oli melko simppeli kuvioiltaan. Perunalaatikoiden takana olleita kylttejä ei saatu oikein hyvin piiloon ja kun ei viitsitty liikaa piilotella selkeää paikkaa niin tänne ei sitten mitään vaikeaa jäänytkään. Pari puupinoa muutti paikkaa kisaa edeltävän kuukauden aikana ja viivaa siirreltiin sitä mukaa kun suunnitellut kylttipaikat muuttuivat. Tämä vähän latisti jaksoa. Kiitokset alueen maanomistaja Antille luvista.
VIITAILA
Kaikki alkukisan siirtymät oli paineltu kiltisti tietä pitkin, joten täytyihän sitä pientä iltamaohjelmaa paluumatkalle järjestää. Rataryhmän kanssa linjattiin että jos isolta siirtymämittakaavalta pudotetaan pienelle niin sitten pitää olla m***a kyltinpaikkaa. Viitailaan istutettiin neljät laput joista yksi ajateltiin olevan selvästi muita haastavampi. Kisan eteneminen taisi jo näkyä keskittymisen herpaantumisena kun monella puuttui peräti kaksi näistä neljästä asemasta.
Kiitokset talojen asukkaille hyvästä suhtautumisesta tapahtumaan.
ONNENVUORI
Grande finalena SM:n reitillä Onnenvuoren sora-alue, jossa on suunnistettu aikanaan paljonkin, m***a viimeiseen 5 vuoteen alue ei täällä ole pyöritetty. Alueen pääsi korkkaamaan B-luokka jo heti iltapäivällä. B piirteli alueelle jäljet jotka olivat täysin erilaiset kuin SM:n tulevat koukerot. Matkalla monttuun poimittiin sinkkukyltti 02 alemmalta vanhalta tieltä, johon osui kun peilasi muodot pihan hallista. Viiva käy selvästi päädyn linjalla, eli takakautta mennään.
B:n viiva kävi 83 ja 70 kyltit säkkipinon vierestä etukautta ja takaosan kreppipuulta tähdättiin 60 metrin päässä olevien kreppien viereen. 5 paria selvisi jaksosta alle minuutin myöhillä ja kylteistä tuo mainittu 02 oli ainoa joka aiheutti selkeästi hämmennystä.
SM:n ensimmäisten kilpailijoiden saapuessa alueelle oli pimeys jo laskeutunut. Urien mukaan ajo Taruksella oli tainnut jäädä selkärankaan kummittelemaan kun B:n tekemät väärät jäljet tuntuivat maistuvat. Viiva oli kuitenkin täysin eri ja mm. nuo 83 ja 70 säkkipinon vierestä haettiin nyt takaa. Samoin takaosan viuhkalla B:n jäljet olivat väärät ja ensimmäisellä kerralla tuli suunnata reunasta lähtevälle uralle jossa lymyili asema 00. Toinen kerta tähdättiin kreppien puoleenväliin. Oheisessa kuvassa näkyy että varsinkin juuri se kyltille johtava oikeanpuoleinen ura (punainen I) ei juuri ole houkuttanut – lähes kaikki kyltin ottaneet ovat menneet volttilähdöllä jäljistä päätellen. Aikapisteet asettuivat nopeimmilla n. 1,5 minuutin myöhään. Kiitokset Onnenvuoren Sora ja Jyrki, sekä Ilkalle ja Maaritille toimitsijahommista!
Tämä jakso osoittautui yllättävänkin ratkaisevaksi terävimmän kärjen takana. Luokkien kierrätys eri alueilla toimi hyvin jälkien tekoon ja – mikä tärkeintä – sillä saatiin lähtöajat tiivistettyä siten että koko kolonna pääsi lähtemään reitille peräkanaa ja tulemaan maaliin fiksussa aikataulussa.
Reitinpiirtäjän kiitokset menevät toki myös Henkalle, Leenalle valvonnasta ja Ekille kaikesta avusta.
